Huumeet ja rikokset
Huumekoukkuun jäänyt ei kykene opiskelemaan eikä tekemään säännöllistä työtä. Kun rahahanat vanhemmilta tai muilta läheisiltä sulkeutuvat tai perintö on tuhlattu, addikti hankkii aineensa ja ruokansa tekemällä rikoksia. Addiktin elämässä toimeentulotuki menee huumevelkoihin, asunnoista tulee aina ennen pitkää häätö ja kaikki laskut päätyvät ulosottoon.
Rikoksista tuomitaan määräajaksi niiden törkeyden ja vakavuuden perusteella joko ehdottomaan vankeuteen tai vapaudessa suoritettaviin yhdyskuntaseuraamuksiin: yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus, ehdollinen vankeus ja nuorisorangaistus.
Pienestä huumausainerikoksesta selviää useimmiten sakoilla ja yhdyskuntapalvelulla, suuremmat määrät vievät vankilaan tuomio-istuimen harkinnan mukaisesti.
Maamme vankiloissa on ajantasaisesti eli päivätasolla n. 3400 vankia. Koska yli puolet tuomioista on alle kahden vuoden mittaisia ja ensikertalainen pääsee puolella, vankiloihin mahtuu ja ehtii vuoden aikana suorittamaan tuomiota runsaat 6000 vankia.
Vangeista lähes 90%:lla on THL:n Vankien terveys ja hyvinvointi 2023 : Wattu IV -vankiväestötutkimuksen mukaan jokin elämänaikainen päihdehäiriö, joihin YTHS () luokittelee mm. seuraavat: haitallinen käyttö, riippuvuus, vieroitusoireyhtymä, päihdepsykoosi, palautumaton muistihäiriö tai patologinen päihtymystila.
Huumekoukkuun jääneistä suurin osa on tuomittu ryöstöistä sekä omaisuus- ja väkivaltarikoksista. Väkivaltarikokset sisältävät henkirikokset, joista huomattava osa on huumeriippuvaisten tekemiä. Varsinaisista huumausainerikoksista eli huumekaupasta, salakuljetuksesta ja kätkennästä tuomituista ehdoton enemmistö on ammattirikollisia, jotka organisoivat huumekauppaa myös vankiloista käsin.
Yhdyskuntaseuraamukseen tuomittuja oli viime vuonna 4000 henkilöä/päivä.
Yo-kuvan henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat lähinnä pahoinpitelyjä, huumausainerikokset grammoista kymmeniin ja puolet liikennejuopumustuomioista taas nk. huumeratteja eli kuljettaja on ollut ajaessaan huumausaineen vaikutuksen alaisena.